Tehokas syyslannoitus

Vielä eilen puuhastelin pihalla kesäisestä ilta-auringosta nautiskellen, omenoita poimien ja vattuja napostellen. Keräsin kukkia terassille maljakkoon, kitkin ohimennen penkkiä sieltä ja toista täältä. Viikonlopuksi oli lupailtu sateita, joten oli hyvä hetki ripotella syyslannoitteet puille, pensaille ja perennoille.

Lannoitteesta vai mistä lie johtuen oli yön aikana tullut syksy. Vettä piiskoi vaakasuoraan, tuuli pyöritti omenapuita ja mittari oli alle kympissä. Takkaan tulet, jalkaan villasukat, uuniin croissantit ja masteriin mokat. Oikein harmitti, että olin mennyt vapaapäivälle varaamaan ajan kampaajalle, mikä pakottaisi poistumaan kotoa.

Kampaajalla sisustuslehdestä pomppivat silmään pelkät torkkupeitot ja kynttilät. Istutusvinkit ja puutarhavajat silmäilin puolihuolimattomasti. Muutamia herkullisia keramiikkaesineitä sivuilla nähdessäni oikein innostuin! Milloinkahan kansalaisopiston ilmoittautuminen alkoikaan, tuleeko esite tänään mainosten mukana?

Ja mikäs tässä on syksystä ja talvesta innostuessa. Taas on kaikkia herkkuja pakastin ja hillohyllyt pullollaan. Omenoille, sienille ja puolukoille pitäisi vielä tehdä tilaa. Syksyllä kaikki sujuu vähän omalla painollaan, hötkyilemättä. Perennat lakastuvat omia aikojaan, porkkanat voi nostaa lumenkin alta.

Illalla voisin ottaa keramiikkajuttujen suunnitteluvihkon esille ja käpertyä sohvannurkkaan viltin alle suunnittelemaan talvinäpräyksiä.