Kesän kootut tusaukset

Syysaurinko pilkahti hetken, joten oli mukava näpelöidä terassilla risuja. Metsäreissulta oli tarttunut mukaan vanamoa ja metsäkoneen polkemaa tuohta, jotka sai ujuteltua risujen sekaan. Kosteaan ulkoilmaan lääkärin määräyksestä komennettu reissukaveri oli kerännyt perinteiseen tapaan keppejä ja käpyjä, ja askarteli niillä nyt vieressä omiaan. "Äiti, minä toivon tänä vuonna joulupukilta tooosi paljon risuja. Saat sitten tehdä niistä kiekuroita." On se muru! 

Arjen iloja -blogissa oli lokakuun DIY-haasteena valaisimet. Siinä istuskellessa tuli aatos koota sekalainen erä kesänäpräyksiä tähän postaukseen ja osallistua sitten muutamalla valaisinkuvalla haasteeseen.

Pari lamppua tein jonain unettomana yönä. Jalkalampun kanssa meinasi mennä hermo useaan otteeseen. Vanhan varjostimen kangas oli helppo repiä pois, mutta sitten alkoi alamäki. Kokeilin ensimmäistä kertaa tehdä varjostinta tapetista. Ajatus oli alusta alkaen kirottu. Tapetti eli ihan omaa elämäänsä, eikä suostunut kiertymään rautalankakehikon ympärille, vaikka liotin sitä erikeepperivedessä hartaasti ja kauan. Onneksi ennen itkua tuli muistikuva naapurin pirpanan synttäreitä varten ostetusta lahjapaperista, jonka kaivoin kaapista liiman rypistämin sormin. Siitä tulikin ihan pirpanannäköinen lamppu, ja seuraavana päivänä kiikutin sen naapuriin. Hieman jäi mieltä kaihertamaan, sillä se muodosti kahvakuulan kanssa jännittävän asetelman lipaston päällä. Eh.

Samaisena yönä pähkin hartaasti vanhan AIV-pullon valaisemista. Ensin tungin sinne jouluvalosarjaa, mutta ne näyttivät jotenkin masentuneilta lojuessaan pullon pohjalla. Parempi vaihtoehto oli kattolampun johto, ja onneksi lamppujemmasta löytyi pullonsuusta mahtuva yksilö. Lamppu häikäisi vaan pahasti silmiin pullonsuussa killuessaan. Juuttinarua ympärille, pari keramiikkakoristetta ja hyvä tuli!

Kauan oli tehnyt mieli kokeilla hehkulamppujen valamista betoniin. Tai betonin valamista hehkulamppuihin. Hehkulamppujen kerääminen otti vaan aikansa, sen verran harvinaista herkkua ovat jo. Tyhjentäminen sisuskaluista oli oma operaationsa, netissä on paljon hyviä ohjeita. Niihin lisäisin vielä sen, että villaneule työasuna on hiton huono valinta lasinsirujen sinkoillessa suojapusseista huolimatta.

Notkea betonilääry sisään lamppuihin kärsivällisyydellä ja tikulla. Tunkaisin lääryihin vielä ruuvit, jotta lamput saa joko seinälle tai niihin voi ripustaa lenkit. Pari viikkoa kuivumisaikaa, ja lasit säpäleiksi. Villaneule on myös tässä vaiheessa hiton huono valinta. Tyhmä on se, joka ei opi. Hienot tuli silti. Oikein kiiltäväpintaiset - melkein kuin olisi lasi vielä paikoillaan.

Keski-iän tunnistaa siitä, että on vähemmän noloa kertoa saaneensa idean ET-lehdestä kuin seiskapäiväästä. Rautaneidon idea jäi kytemään mummulareissulta (en nyt sentään vielä itse tilaa, luoja paratkoon!), ja se oli pakko kokeilla. Reikänauhaa löytyi ryönäkaapista, sopivanlyhkäisiä pultteja piti hakea Motonetistä. Ruusupenkissä töröttää hän nyt, mutta ensi kesänä pääsee kaveeraamaan kärhön kanssa. Tuo alaosa tökkää vielä hieman silmään. Vai pitäisikö ripustaa ne ylimääräisiksi jääneet jouluvalot helmaan?